Näkökyvyn Heikkenemiseen Varautuminen

vanhat-silmat

Eräs ongelma hyvin vanhaksi elämisessä on se, että moni muu asia ihmisen kehossa alkaa hajoilemaan. Vaikka teoriassa voisi hyvin elää 100 + vuotiaaksi, on moni kehon osa sellainen, että se alkaa toimia huonommin jo tätä ennen.

Eräs näistä on näkökyky, ja silmän kyky pysyä terävänä. Kun vanhenee, heikkenee usein lihakset silmien luona, jotka mahdollistavat sen tarkentumisen kauas ja lähellä. Yleensä lähinäkö menee ensimmäisenä, jonka jälkeen ongelmia alkaa syntyä kaukonäön kanssa. Tämä ei ole mukava prosessi, ja sen takia mietnekin, että olisi hyvä keksiä keinoja sen vaikutusten pienentämiseksi. Kuinka voisimme pitää yllä näkökykyämme, samalla kuin kuitenkin väistämättä vanhenemme.

Silmälasit, piilarit vai silmäleikkaus?

Meillä on ainakin kolme vaihtoehtoa, mitä voimme tehdä kun näkökyky alkaa kunnolla heiketä. Voimme hankkia silmälasit, ostaa piilolinssit tai käydä näön leikkauksessa. Ennen lähes kaikki hankkivat aina silmälasit, ja sitä pidettiin itsestään selvänä vaihtoehtona. Nykyään on kuitenkin yleistä, että silmissä on piilarit. Yhä useampi käy myöskin silmäleikkauksissa, joista on tullut huomattavasti pienempiä operaatioita kuin ne olivat vielä 10 vuotta sitten.

Silmälaseista saa hyvin tietoa vaikka seuraavan nettisivun kautta: silmälasitnetistä.fi. Tuossa taas on hyvä kirjoitus silmäleikkausen vaikutuksista ja kokemuksista siitä: bebeh.blogspot.com.

Tiedän monia jotka ovat hankkineet piilolinssit, ja rakastuneet niihin täysin. Valitettavasti en tiedä henkilökohtaisesti vielä ketään, joka olisi käynyt silmiään leikkauttamassa. Ainoat kokemukset sen suhteen tulevat netistä ja TV:stä.

Itselläni on onneksi vielä erinomainen näkö, ja jos kattoo miten tilanne on suvussani, todennäköisesti se pysyy aika vahvana vielä melko vanhaksikin. En tiedä mitä teknologioita silloin on tarjolla, mutta uskon että itse ainakin olen menossa pois päin silmälaseista. Ajatus niiden pitämisestä jatkuvasti ei kuullosta kovinkaan mieluiselta, ja mielummin vaikka laittaisin piilolinssit silmiin aamuisin.

Silmäleikkauksetkin voivat olla jo pian hyvin kehittyneitä. Ainakin kun katsoo miten nopeasti ne ovat tähänkin asti kehittyneet. Koko ajan tulee uusia ja uusia nanokeinoja, joiden avulla pystytään leikkaamaan hyvin pieniä alueita tarkasti ja turvallisesti. Varmaan näm kehittyvät silmienkin kohdalla huomattavasti.

En tiedä, aika näyttää mitä itse teen. Mitenkäs te lukijat, onko teillä suunnitelmia, tai jopa jo hankittu tai tehty silmille jotakin? Erityisesti haluaisin kuulla, jos joku teistä on jo käynyt silmäleikkauksessa!

 

Talvi tappaa – Kuinka varautua talveen

Kesä ja kevät ovat kasvun aikaa luonnossa, ja syksy ja talvi taas kuoleman aikaa. Puiden lehdet putoavat, kasvit kellahtavat ja lopulta lumi valtaa maan ja tappaa lopunkin kasviselämän altaan.

Tämä kuolemaprosessi on kuitenkin jonkin asteisena voimassa meillä ihmisilläkin, ja sen suurin aiheuttaja on krooninen D-vitamiinin puutos talvien aikana. Kuten varmaan olet joskus kuullut, D-vitamiinia saadaan auringon välityksellä, ja tämän auringonpaisteen pitää olla tietyn vahvuista jotta se voisi luoda D-vitamiinia osuessaan iholle.

Suomessa tilanne on erityisen huono, kiitos pohjoisen sijaintimme. Päivät ovat pitkään hyvinkin pimeitä, jonka lisäksi ne vähäiset auringonpilkahdukset ovat liian heikkoja käynnistääkseen prosessin joka luo meidän D-vitamiinia.

D-vitamiini on enemmänkin hormooni kuin perinteinen vitamiini, ja sen saanti on äärettömän tärkeää hyvän terveyden kannalta. Vaikka sen puutos ei aiheutakkaan mitään akuuttia vaarallista tilaa, pitkään jatkunut krooninen puutos lyhentää elinaikaa lopulta jopa useita vuosia.

Moni suomalainen kärsii D-vitamiinin puutoksesta erityisesti talvisin ja alkukeväästä. Melkeinpä a ainoa keino suojautua tältä on joko matkata useasti etelään talven aikana tai syödä D-vitamiinia lisäravinteena. Vaikka toinen näistä vaihtoehdoista onkin toista huomattavasti miellyttävämpi, on se useimmille mahdoton järjestää joko rahan tai ajan takia.

Tämän takia suosittelenkin teitä kaikkia lukijoita kääntymään d-vitamiini lisäravinteiden puoleen, nyt kun syksy on alkanut ja auringon määrä taas vähenee melko nopeastikkin. Itse olen jo usean vuoden ajan niitä syksysyä kevääseen syönyt, ja energian määrä on ollut paljon parempi siitä lähtien.

Jos kiinnostusta on, voin tehdä laajemman jutun d-vitamiinista. Tän jutun pointti oli nyt, että syökää hyvät pitkästä iästä kiinostuneet sitä d-vitamiinia, jos oikeasti haluatte tehokkaan keinon huolehtia terveydestä. Ei oo kallista eikä oo suuri vaiva ottaa 1 – 2 kapselia aterian kanssa päivässä.

Lyhyt Opas Terveellisiin Rasvahappoihin

Ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja ovat omega-6 sekä omega-3 rasvahapot. Näitä siis tarvitaan jatkuvasti ravinnosta, koska elimistö ei osaa itse niitä valmistaa. Yhdessä omega-6 ja omega-3 näyttelevät tärkeää roolia normaalissa aivojen toiminnassa, sekä normaalissa kasvussa ja kehityksessä.

suomalaisetkin saavat ravinnostaan liikaa omega-6:sta ja vastaavasti liian vähän omega-3:sta

Omega-6 sekä omega-3 epätasapaino johtaa seuraavanlaisiin tauteihin kuten sydänsairauksiin, astmaan, niveltulehduksiin sekä masennukseen. Tyypillisesti suomalaisilla tämä tasapaino on 11:1 (omega6:omega3) tai jopa 30:1, kun suositus olisi 4:1 (jotkut tutkimukset sanovat jopa 1:1).

Välimeren asukkaiden ruokavalio koostuu pääosin kokojyväviljoista, tuoreista hedelmistä sekä vihanneksista, kalasta, oliivi/rypsiöljystä ja valkosipulista ja sen lisäksi he syövät hyvin vähän punaista lihaa, joka sisältää paljon omega-6 rasvahappoja. Tämän alueen asukkaat sairastavat tunnetusti paljon vähemmän sydän- ja verisuonitauteja kuin esimerkiksi suomalaiset tai amerikkalaiset.

Omega-6 … tärkeitä mutta ei niin tärkeitä

On olemassa muutamaa erityyppistä omega-6 rasvahappoa. Suurin osa näistä on linolihappoa (LA). Linolihappo konvertoituu eli muuntuu elimistössä GLA:ksi (gamma-linoleenihappo) sekä AA:ksi (arakidonihappo). Nämä vaikuttavat haitallisesti mm. elimistön tulehdusherkkyyden nousuun sekä muihin tekstin alussa lueteltuihin tauteihin.

GLA jatkokonvertoituu joko haitalliseksi AA:ksi tai hyödylliseksi DGLA:ksi. Riittävän suuri hivenaineiden saanti (sinkki, magnesium, C-, B3- ja B6-vitamiinit) auttaa elimistöä konvertoimaan GLA:ta dihomogamma-linoleenihapoksi (DGLA), joka puolestaan vähentää tehokkaasti AA:n haitallisia vaikutuksia. On kuitenkin tärkeää tietää, että pääkeinona omega-6 haittojen minimoimiseksi ei ole suotavaa syödä runsaasti GLA:ta vaan lisätä omega-3 rasvahappojen saantia.

Kliinisissä- sekä alustavissa tutkimuksissa on omega-6 rasvahapoista havaittu hyötyä mm.:

  • anoreksiassa
  • keskittymishäiriössä eli ADHD:ssa
  • diabeteksen aikaansaamissa hermovaurioissa
  • silmä sairauksissa kuten Sjögrenin syndroomassa (kuivat silmät, kuiva suu ja niveltulehduksia)
  • osteoporoosissa
  • naisten menopausseissa sekä PMS-oireissa
  • aknessa & psoriasiksessa
  • alkoholismissa
  • joissain allergiatapauksissa
  • reumassa
  • rintasyövässä
  • sekä liikalihavuudesta eroon pääsemisessä

Myös korkeaan verenpaineeseen ja sydänsairauksiin saatiin tutkimuksissa apua GLA + EPA + DHA rasvahapoilla (EPA ja DHA ovat omega-3 rasvahappoja joita on runsaasti mm. kalassa).

Omega-6:n GLA ja LA (linolihappo) lähteitä ovat mm. helokkiöljy ja mustaviinimarja sekä kurkkuyrtti.

Omega-6:n AA lähteitä ovat mm. kananmunan keltuainen, punainen liha ja muut eläinpohjaiset ruoat.

GLA:n saantisuositus on 1400mg per vuorokausi.

Omega-3 … vain hyviä puolia

Omega-3 jakautuu kolmeen rasvahappoon: Alfa-linoleenihappo (ALA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). ALA muuntuu EPA:ksi ja DHA:ksi usein suht heikosti. EPA ja DHA (kutsutaan myös kalan rasvoiksi) on viime vuosina ollut suurenuslasin alla ja selvästi näyttää siltä, että ne mm. vähentävät tulehdusriskiä (eli päinvastoin kuin omega-6) ja sydänsairauksia, sekä ehkäisevät niveltulehduksia. Näiden vaikutukset ovat myös erityisen merkittäviä aivotoiminnalle ja säätelevätkin mm. kognitiivista puolta sekä käyttäytymistä. Erityisesti DHA:ta pidetään tehokkaana keinona vähentää vaikeita teiniangstin oireita.

Epätasapaino omega-6 ja omega-3 rasvahappojen välillä lisää yleistä riskiä sairastua, kun taas oikeanlainen suhde ylläpitää ja edistää terveyttä.

Omega-3 rasvahappojen pääasiallinen hyöty on sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, mutta on myös laaja kirjo muita vaivoja joihin niistä on apua:

  • korkea kolesteroli (nostaa hyvää kolesterolia (HDL) ja laskee triglyseridi- ja LDL-arvoja)
  • korkea verenpaine
  • sydänsairaudet (kovien rasvojen korvaaminen kerta- ja monityydyttymättömillä rasvahapoilla)
  • sydänkohtaus (omega-3 ohentaa verta ja tekee siitä juoksevampaa)
  • diabetekseen
  • painon pudottamiseen
  • niveltulehdukset
  • osteoporoosi
  • masennus
  • maanisdepressiivisyyteen
  • keskittymishäiriöön (ADHD)
  • syömishäiriöihin
  • vähentää tulehdusta, joten mm. palovammat paranevat nopeammin
  • ihohäiriöt, kuten akne
  • astma
  • silmäpohjan rappeutumiseen
  • kuukautiskipuihin
  • estää syöpiä leviämästä
  • rintasyöpä
  • eturauhassyöpä
  • sekä mahdollisesti migreeniin ja paniikkikohtauksiin

Yleisiä hyviä lähteitä omega-3:lle on kasviöljyt sekä kala.
EPA ja DHA rasvahappoja esiintyy eniten mm. merilohessa, makrillissa, sardiineissa ja sillissä.

Parhaat ALA:n lähteet ovat pellavansiemen sekä pellavansiemenöljy, rypsiöljy, soijapavut, soijaöljy, kurpitsan siemenet sekä kurpitsaöljy sekä saksanpähkinät.

EPA + DHA:ta on saatava kumpaakin vähintään 220mg vuorokaudessa. Näitä määriä käytetään tautien ehkäisyyn ja tätä suurempia määriä tautien hoitoon. Vähimmäissaantiin päästään syömällä rasvaista kalaa 2-3 kertaa viikossa. Hyvä vaihtoehto on myös kalaöljykapselit, tai hyvän makuinen kalaöljy.

ALA:a tulisi aikuisten saada 2200mg vuorokaudessa.

The Hayflick Limit ja Sen Estäminen

The Hayflick Limit on noin 40 vuotta sitten keksitty konsepti, joka selittää pitkälti sen, miksi me ihmiset oikeasti vanhenemme. Tämä havainto kertoo, että solumme voivat jakaantua vain tietyn määrän elämämme aikana.

The Hayflick Limit ja ikääntyminen

Hayflick Limit määrittää elinikämme solujen tasolla. Elämämme aikana solumme jakaantuvat useita kertoa vuosien varrella, mutta sillä on kuitenkin rajansa.

Ollessamme noin 30-vuotiaita, on noin puolet solujemme jakaantumisista jo tapahtunut, ja täyttäessämme 50 on enään noin 30 % mahdollisista jakaantumisista jäljellä.

Kun solu on kerran jakaantunut, on se haluttomampi tekemään sen enään uudestaan ja sen todennäköisyys laskee. Kun tätä tapahtuu tarpeeksi usein, lopulta se lopettaa jakaantumisen kokonaan .

Kun solu ei enään jakaannu, se on vielä elossa ja metabolisesti aktiivinen. Nämä puoliksi kuolleet solut kuitenkin aiheuttavat mm. kaikki ihollamme näkyvät vanhenemisen merkit ja monet muut vanhuuden ongelmat.

Vielä muutama vuosi sitten luultiin, että tätä prosessia ei voitaisi estää. Kuitenkin nyt on havaittu, että eräs tietty aines voi auttaa meitä estämään ja jopa korjaamaan jo tapahtuneita muutoksia soluissa.

Karsoniini

Karsoniini on luontaisesti kahdesta aminohaposta muodostuva aine, joka havaittiin ensimmäisen kerran Venäjällä 1900 -luvun alussa. Vasta kuitenkin viime aikoina tämän aineen merkitys on selvinnyt paremmin meille länsimaalaisille, ja sitä on alettu tutkia tarkemmin.

Tärkein tulos on kuitenkin saatu Austraaliasta, jossa nähtiinn että karsoniinia saaneet solut elivät pidempään jakautumiskykyisenä ja nuorekkaina.

Ja mikä parasta, karsoniini jopa korjasi jo loppuunkuluneita soluja jo päivien sisällä!

Tutkijat olivat havainneet, että solut jotka olivat jakautuneet jo 55 kertaa, pystyivät jakautumaan keskimäärin vain 57 – 61 kertaa elämänsä aikana. Saatuaan kuitenkin karsoniinia, jakautuivat ne kuitenkin keskimäärin jopa yhteensä 70 kertaa, eli huomattavasti useammin.

hiirikuvaToisen Venäläinen tutkimuksen mukaan hiiret jotka ovat saanneet karsoniinia ovat elävät täyteen ikäänsä 2 kertaa todennäköisemmin kuin muut. Ja näistä 58 % eli nuorekkaana vielä vanhoinakin, verrattuna vain 9 % hoitamattomista hiiristä.

Yksinkertaisesti voidaankin sanoa, että karsoniini vaikuttaa olevan yksi tehokkaimmista antioksidanteista, jota on ikinä havaittu.

Miten karsoniinia saadaan?

Kuten aikaisemmin mainitsin, karsoniini on kahdesta aminohaposta muodostettu aines. Nämä ovat Histidiini ja Beta-alaniini. Keho voi muodostaa näistä aminohapoista itse karsoniinia.

Monet ajattelevat, että helpoin tapa olisi syödä markkinoilla olevia karsoniini lisäravinteita. Tämä on kuitenkin huono keino, sillä näissä kapseleissa oleva karsoniini ei selviydy vatsalaukun lävitse. Vatsassa olevat hapot nimittäin syövät sen sisäänsä ennen kuin se ehtii imeytyä kehoon.

Tämän takia paras keino onkin syödä beta-alaniinia enemmän. Koska karsoniinin valmistaminen kehossa on yleensä kiinnin beta-alaniinin määrästä, ei histidiinin, kiihdyttää sen lisäsaaminen kehon kykyä muodostaa hyväksikäytettävää karsoniinia.

Kuinka beta-alaniinia sitten pitäisi käyttää…

Käytön voi aloittaa ottamalla hieman korkeampia annoksia, esim. kuutta grammaa päivässä. Beta-alaniinin lisäsaannilla kestää joitakin viikkoja vaikuttaa kunnolla, ennen kuin keho ehtii sitä prosessoimaan. Tätä voidaan hieman nopeuttaa syömällä aluksi suurempia annoksia. Tämän jälkeen voidaan siirtyä ylläpitovaiheessa esim. 3 grammaan päivässä.

Lähde: lisaravinnetieto.com

Syömällä tämän verran beta-alaniinia on osoitettu parantavan solujen karsoniinitasoja todella paljon jo 10 viikossa.

beta-alaniinijakarsoniini
Avaa kuva omalle ikkunalle, niin näet sen suurempana

 

Kuten tuloksesta näet, beta-alaniinin syöminen nosti karsoniinitasoja lähes 50 %. Tällä on iso vaikutus solujen toiminnalle, varsinkin kun tarkastellaan asiaa pidemmällä tähtäimellä.

Mitä aikaisemmin aloitat beta-alaniinin syömisen, sitä suurempi sen vaikutus voi olla elinikäsi kannalta.

Mitä tästä jäi käteen?

Vaikka en halua väittää, että karsoniinin määrä kehossasi olisi jokin ikuisen elämän eliksiiri, on sen määrällä kuitenkin selvästi osoitettava vaikutus solujen eliniälle, ja samalla siis koko ihmisen eliniälle.

Tämän takia olen itsekkin alkanut käyttää beta-alaniini lisäravinteita, koska uskon niiden auttavan osana muuten hyvää elintapaa pidentämään elämääni.

Mikäli siis omaat muuten melko terveet elintavat, voi tämä lisäravinne antaa sinulle jonkinlaisen buustin. Mikäli kuitenkin esimerkiksi ruoassa tai liikunnassa on parannettavan varaa, kannattaa ensiksi huolehtia ne kuntoon, ennen kuin alkaa kikkailla muuten.

Vähemmän kaloreita, pidempi elinikä?

Kalorien avulla lasketaan ruoan sisältämää energiaa ja se on hyvä tapa arvioida kuinka paljon energia ihminen syö sisäänsä. Kun ihminen syö vähemmän kuin kuluttaa, käyttää keho varastoimaansa rasvaa energiaksi, ja kun taas syödään liikaa, kertyy rasvaa kehon ympärille.

Kuitenkin vähäisellä kalorien saannilla voi olla toinenkin puoli. Useissa pienillä eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on kerta toisensa jälkeen havaittu, että vähemmän kaloreita syövät eläimet elävät pidempään kuin lajitoverinsa, jotka saavat syödä enemmän. Koko elämän mittainen kalorien rajoittaminen on joskus pidentänyt elinikää jopa 40 %.

Vaikka vaikutus on näinkin suuri esimerkiksi hiirillä, vaikuttaa siltä että ihmisillä teho ei ole näin suuri. Sen vaikutus voisi kuitenkin olla arvioiden mukaan jopa 5 – 10 vuotta, suunnilleen samanarvoinen kuin riittävän liikunnan saannilla.

hiiri

Tämän lisäksi kalorien rajattu saanti antaa monia muita hyötyjä ihmiskehossa. Tietenkin se estää ylimääräisen rasvan kertymisen ja ylipainon aiheuttamat ongelmat, mutta se laskee myös syöpien todennäköisyyttä.

Prosessi nimeltä Autophagy

Autophagy on kehon prosessi, jossa se käyttää vaurioituneita solujen osia uudestaan, tavallaan kierrättäen ne uusiksi osiksi soluille. Samalla se tulee korjanneeksi vanhaan soluun syntyneen vahingon, jolla on monia hyviä vaikutuksia.

Vaurioituneet solut saattavat nimittäin muuntua syöpäsoluiksi, jotka levittäytyvät hiljalleen ympäri keho. Aikaisn tehty korjaustoimenpide voi kuitenkin ehkäistä tämän tapahtumaketjun synnyn, ja näin estää jopa syöpien muodostumisen.

Autophagy prosessi toimii voimakkaimmin, kun keholla ei ole ylimääräisiä kaloreita käytettävissä. Muuten se käyttää mieluiten niitä solujen rakennusaineina, sen sijaan että se purkaisi ja kierrättäisi vanhoja.

Kuinka hyödyntää kalorivajetta?

Kalorivajeella on siis selviä kehoa parantavia ja suojaavia vaikutuksia. Kysymys onkin sitten, että miten ihminen voisi niistä hyötyä. Kaloreita ei tietenkään kannata laskea liian alas, sillä siitä voisi seurata nääntymistä ja ravinteiden puutosta.

Asiaa on tutkittu, ja optimaalinen kalorien taso vaikuttaisi olevan noin 20 – 40 % alhaisempi kuin yleisesti syöty kalorienmäärä populaatiossa. Tärkeintä olisi pysyä solakkaana, ei liian laihana, sekä saada kaikki tarpeelliset vitamiinit ja ravinteet.

Kalorien hallinta

Varsinkin alussa joudut olemaan tarkkana kalorimäärien kanssa, ennen kuin opit arvioimaan paljonko niitä on missäkin määrässä ruokaa. Tämän takia sinun täytyy pitää kirjaa syömisistäsi, ja laskea niiden avulla syödyt kalorimäärät.

Kalorilaskuri on eräs hyvä apuvälinen tähän hommaan.

Ruoan laadullakin on väliä

tuoresalaattiPelkkä kalorien kontrollointi ei ole riittävää, vaan tärkeää on saada myös tarvittavat ravinteet. Kun syöt vähemmän kaloreita, on tärkeämpää myös valita ravinnerikkaita ruokia. Tämä tarkoittaa erityisesti kasviksia ja vihanneksia, joita tulisi syödä huomattavasti nykyistä enemmän suurimmalla osalla ihmisistä.

Dieetit.com on hyvä sivusto, jolta voit katsella ja vertailla erilaisia ruokavaliota.

Lisäravinteet

Joillakin voi olla helpompaa saada tarvittavia ravinteita ja vitamiineja lisäravinteiden kautta. Erityisesti ongelmalliseksi voi muodostua d-vitamiinin saanti, sekä b12-vitamiinin saanti jos ei syö paljon lihatuotteita.

Mikäli kuitenkin syöt monipuolista ruokavaliota, johon sisältyy sekä kasviksia, kaloja, lihoja ja äyriäisiä, tulet todennäköisesti pärjäämään niiden avulla todella pitkälle.

Lopuksi – älä stressaa liikaa

Liian moni aloittaa tälläiset elämänmuutokset “kaikki tai ei mitään” -asenteella. On kuitenkin hyvä muistaa, että pienetkin muutokset auttavat paljon, ja vaikka tämä muutos ei aina menisikään putkeen, on yrityskin parempaa kuin yrittämättä oleminen.

Stressikään ei ole hyväksi pitkälle iälle, joten ei kannata stressata turhaan tälläisistä asioista 🙂

Eliniän kasvatus liikunnan avulla

Oikeanlainen liikunta vaikuttaa elämäsi pituuteen kahdella tavalla. Se ensinnäkin pidentää käytettävissä olevaa elinikääsi, jonka lisäksi se myöskin parantaa sen laatua. Vaikka ruokavalion sanotaan vaikuttavan noin 80 % eliniän pituuteen, on liikunnalla kuitenkin merkittävä rooli erityisesti sen laatuun vanhuudessa.

Varo istumista

Liika istuminen on ihmisille monin tavoin haitallista. Koska suurin osa ei kuitenkaan voi sitä nykymaailmassa vältellä, olisi tärkeää käyttää hyväksi keinoja, joiden avulla sen vaikutusta voidaan heikentää.

Näistä ehdottomasti paras on usein tapahtuma, pienikin liikunta. Nousemalla usein ylös penkiltä, ja tekemällä vaikka minuutin kävelyn, saat verenkierron taas toimimaan paremmin ja ehkäiset suuren osan istumisen haitoista.

Reipas kävely voi puolittaa sydänsairauksien riskisi 10-vuoden säteellä

Austraalialainen tutkimus jakoi koehenkilöt kolmeen ryhmään:

  1. He ketkä eivät liikkuneet juuri koskaan
  2. He jotka tekivät reippaita kävelyitä, mutta eivät juuri muuta raskasta liikuntaa
  3. He jotka liikkuivat lähes päivittäin ja raskaasti

Näitä henkilöitä tarkkailtiin 15 vuoden ajan, jonka aikana tarkkailtiin erityisesti heidän kuolleisuuttaan. Tuloksena huomattiin, että liikunnan määrällä oli merkittävä vaikutus henkilöiden kuolleisuuteen.

“Overall, people in the lowest exercise category had about twice the risk of dying from heart disease as those in the middle group and six times the risk of those in the group who exercised the most often and vigorously.

Eli vähiten liikkuvilla oli kaksikertainen riski kuolla sydänsairauteen kuin kävelijöillä, ja kuusinkertainen verrattuna aktiivisesti liikkuviin.

Tämä vaikutus oli myöskin esillä, vaikka henkilöillä olisi ollut sama vyötärönympärys tai ylipainoisuus, joskin tuolloin muutos oli vain noin puolet tuosta.

Toisessa tutkimuksessa taas tarkkailtiin yli 60-vuotiaita miehiä, ja tulokset olivat samanlaisia. Henkilöillä, jotka kävelivät ainakin tunnin päivässä,  oli noin kolmanneksen pienempi riski saada sydänkohtaus. Kävelyvauhdilla ei ollut vaikutusta tulokseen.

Nuorella iällä harrastettu liikunta voi parantaa aivojen toimintaa

Minnesotan yliopisto tutki opiskelinuoria, ja havaitsi että heillä, joilla oli parempi fyysinen kunto kaksikymppisenä, oli myös paremmat kognitiiviset kyvyt 50- vuotiaana. Tämä oli riippumatta heidän nykyisestä kunnostaan, joka taas osaltaan vaikutti tietenkin myös.

Tämän lisäksi liikunta suojaa monilta muilta vanhuuden mukana usein ilmenevilta aivojen muutoksilta. Paljon liikkuvilla on mm. vähemmän aivojen kutistumista vanhetessa, monesti aivojen koon jopa kasvaessa.

Hyvä liikuntaohjelma

Liikunnan merkityksestä pitkään ikään ja terveyteen ei juuri ole epäselvyyttä, kysymys onkin lähinnä enään, millainen ohjelma olisi hyvä.

Vaikka kävely auttaa paljon vanhuksilla, olisi erityisesti nuorten hyvä liikkua myöskin raskaammalla tavalla. Ihmisen olisi hyvä saada sekä raskasta, lihaksia kehittävää liikuntaa, että rauhallisempaa, verenkiertoa ja sydäntä rasittavaa liikuntaa.

Tässä muutamia ideoita ja esimerkkejä:

  1. Kuntosali: Kasvata lihaksiasi, ja parannat erityisesti kykyäsi liikkua ympäriinsä vanhempana. Tämä ei tarkoita valtavia lihaksia, vaan vahvempia lihaksia, joiden voimatasot pysyvät yllä vanhetessa.
  2. Aerobinen liikunta: Hyviä vaihtoehtoja ovat mm. uiminen, pyöräily tai juokseminen. Toimivia vaihtoehtoja ovat myöskin monet urheilulajit, joissa saat hengästyttävää liikuntaa. Tätä olisi hyvä harrastaa noin puoli tuntia ainakin 2 päivänä viikossa.
  3. Vahvista vatsa- ja selkälihaksia: Nämä lihakset pitävät erityisesti selkäsi kunnossa, ja estävät monilta selkävaivoilta, jotka ovat nykyään hyvin yleisiä.
  4. Nouse ylös tuolilta joka 30 minuutti: Nousemalla ylös usein, ja tekemällä pienenkin liikunnan, saat verenkierron taas toimimaan paremmin ja ehkäiset istumisen huonot vaikutukset tehokkaasti.